torstai 30. toukokuuta 2013

Onnea on

Onnea on naurava lapsi,

kuuma kesäpäivä varjossa vilvoitellen hyvän ystävän kanssa,

nähdä oman lapsesi puuhavan iloisesti kummitätinsä kanssa lattialla,

se, että tyttömme isovanhemmat palvovat häntä,

nauraa naapurin kanssa huonoille vitseille,

ottaa päivän päätteeksi rauhallinen suihku

ja odottaa viikonloppua ja matkaa lapsuuden maisemiin.






tiistai 28. toukokuuta 2013

Lasse Lusikka ja muita aivopieruja

Kun lapsen kanssa on kaksin, sitä tulee jutelleeksi pikkuiselle kaikenlaista, toki tietäen ettei se vielä hetkeen pysty osallistumaan keskusteluihin verbaalisesti.

Tänään Hippo viihdytti iltapuuron syömispuuhissa leikkimällä omasta mielestään oikein hauskaa leikkiä.

Aina kun tytön suu oli kiinni Hippo kimitti korkealla äänellä:

" Prr,prr, prr! Se on Lasse Lusikka tässä moro. Mulla olis tätä puuroa teille, mutta teidän ovi on kiinni. Ei täs muuta, mutta olen urakkapalkalla ja muutkin odottavat puurojansa. "

Samassa tytön suu aukeaa

" Jaa, nyt se ovi aukesi."

Ja tämä toistui koko puurolautasen ajan, jokaisen lusikan kohdalla eli monta kertaa. Toki Lassen pyynnöt muuttuivat aina hiukan. Neidin mielestä Lasse Lusikka oli oikein hauska. Taitaa vierailla jatkossakin.




Kuvassa Lasse Lusikka. Lassen saa täältä ostettua



Kärrytellessä tulee myös selitettyä tytölle aina minne ollaan menossa ja mitä kaikkea nähdään matkan varrella. Muutaman kerran on vastaantulijat katsoneet hiukan kieroon kun Hippo on selittänyt mm neidille , että kyseisellä paikalla on talvisin luistinrata ja hyviä pulkkamäkiä.  Yleensä Nemi hymyilee kun hänelle puhutaan suoraan jotain kivaa, kyllä jotain siis ymmärretään, ihan jo äänenpainostakin.

Tänään höpöttelyjen lisäksi haettiin vihdoin ja viimein ne Hemtexin pimennysverhot makuuhuoneeseen. Nemi sai valita verhojen värin, verhot ovat liilat. Tosin vaihtoehtoina (Hippo hiukan auttoi ) oli valkoinen tai liila ja tottakai värikkäämpi vaihtoehto kiinnosti pikkuista.

Toivotaan, että pimennysverhot auttavat, sillä meidän aamut ovat alkaneet viimeaikoina 4.30-5.00 aikoihin. Ei kiva!


perjantai 24. toukokuuta 2013

Anteeksi voitko käskeä lastasi olemaan hiljaa?!!!

Hippo laski muutamaan kertaan kirjoittaako tästä aiheesta ja tuli siihen tulokseen, että vuodattaa nyt asian mikä suorastaan v*tuttaa maan p*rk**leesti.

Nimittäin se, että osalla suomalaisista on hyvin outo piirre, he eivät kestä lapsesta kantautuvia kovia ääniä. Eivät sitten millään. Kaikki on niin kauan hyvin kun pilttisi hymyilee ja heiluttaa söpösti vaunuista tai parhaimmassa tapauksessa nukkuu.

Hippo käy kirjastossa vauvan kanssa, miksi ei kävisi? Lehtilukusalin läpi mennään vauhdilla, että mahdolliset riemunkiljahdukset tai itkut eivät häiritsisi siellä lukeavia / työtä tekeviä. En ymmärrä ketä haittaa se, jos kirjoja valitessa hyllyjen välissä lapsi karjahtaa muutaman kerran? Kuka siellä vaatii ehdottoman hiljaisuuden?

Kirjastossa on pariin otteeseen tultu vanhempien miesasiakkaiden taholta huomauttamaan asiasta. "Onko tänne pakko tulla lapsen kanssa?" "Voitko sanoa, että ipana on hiljaa?"

"Kyllä, minun on pakko ottaa lapsi mukaan, se ei voi odotella ulkopuolella vaunuissaan"  "Nemi oleppa hiljaa ku setä haluaa, ai et halua olla hiljaa?" Näin Hippo on vastannut miehille, jotka ovat vetäneet vastauksista herneet nenään. Viimeisimmän kohdalla kirjaston työntekijäkin totesi miehelle lisäksi, että kukaan ei ole sanonut, että täällä pitää olla hiljaa, varsinkaan pienten vauvojen.




Kuva Papu netistä





Yksi Ole lapsi hiljaa- paikoista on bussi. Hipon pikkuista saattaa välillä harmittaa vaunuissa ollessa, olla väsy tai joskus pelottaa bussin äänet tms. Ja itku voi tulla. Ja niin tuli viime keskiviikkonakin.

Siitähän vanhempi mieshenkilö vetäs pultit. "Käske sen olla hiljaa tai jää pois kyydistä jos se ei lopeta" Ja mitä tekee turkulaiset kanssamatkustajat. Napittavat katse kohti lattiaa ja hokevat päässään mantraa "ei ole minun asiani puuttua, ei ole minun asiani sanoa mitään....." Takanani istunut tumma huivipäinen nainen sanoi kovaan ääneen " Se lapsi haluaa unta, siksi itku. Jos sinun korva ei kestä ääntä, mene lääkäriin"

Kymmenen pistettä tuolle naiselle! Mies vaihtoi paikkaa ja mulkaisi ja mutisi jotain, mistä Hippo ei saanut selvää.

Kaupassakaan ei saa itkeä, ei mielellään kotonakaan, naapurit voivat häiriintyä.

Voi jukolauta! Antakaa lasten kiljua, öristä, karjua ja itkeä. Miksi heti pitää hyssytellä lapsi hiljaiseksi? Paremmin auttaa se kun rauhassa silität pikkuista ja autat rauhoittumaan kuin kauheassa hiki virtaa päästä-stressitilanteessa yrität lapsesi saada hiljaiseksi, vain sen takia, että suomalaisten ihmisten korvat menevät lasten äänistä rikki.

Kyllä sitä kantakapakassa voidaan tunti tolkulla kuunnella karaokebiisejä, joita laulavat tähtöset kuulostavat kiimaisilta katukolleilta tai jääkiekkomatseissa itse öristään ja karjutaan. Ei silloin korviin satu.

Mene suomalainen kontrollikäynnille korvapolille, jos lasten äänet ärsyttävät liikaa ja pyydä samalla, että se herne kaivetaan pois nenästäsi.


Kylläpä helpotti tämä avautuminen, kiitos! Hernekin on poissa Hipon nenästä.

Ja jos, ette ymmärrä mikä on vikana, menkää ravintolaan, kauppaan, kirjastoon tms vaikkapa Espanjassa, voi mahoton siellä on lasten ääniä niin paljon, että suomalaisten tärykalvot räjähtelevät sarjatulella! Mutta eipä se näytä paikallisia haittaavaan, päin vastoin.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Keskustan keidas

Piha on yksi Hipon perheen kodin mahtavimpia piirteitä. Vihreä puistomainen iso piha joka sijaitsee ihan keskustan tuntumassa, torille on matkaa 10 minuuttia.

Talot ovat Hipon tietojen mukaan suojeltuja, tai ainakin netistä löytyi tämmöinen pätkä "1940-luvulla rakennettuihin asuinrakennuksiin on lisätty suojelumerkintä; rakennusten suojelussa tukeudutaan Turun yleiskaava 2010 suojelukohdeluetteloon."


Yleisilme tuuletusparvekkeelta



Kuva VVO


Lauantaina vietettiinkin joka vuotuista loppu kevään/alku kesän pihatalkoita. Nurmikot haravoitiin, kukkaistutukset karsittiin rikkaruohoista, pensasaitoja leikattiin ja pihakalusteet laitettiin paikoilleen. Hippo osallistui myös talkoisiin ensin yksin, mutta Nemin herättyä päiväunilta pääsi neitikin mukaan puuhailemaan.

Neljä tuntia Nemi tutki pihaa suurella innolla. Ruohoa revittiin, maisteltiin ja taputeltiin. Nurmikolla ryömittiin niin, että varpaat olivat kotia päästessä ihan vihreät.

Kovin touhukasta meno oli ja iltapuuron ja kylvyn jälkeen uni tulikin nopeasti.
















Tänään kävimme Portsassa Puutarhakadun markkinoilla naapurimme ja tämän 13 vuotiaan tyttären kanssa. Hipon naapurit ovat mitä hauskinta seuraa,  samanhenkisiä eläintenystäviä kuin Hipon perhe. He muuttivat viime syksynä samaan rappuun.

Markkinoilta tarttui mukaan Nemille yksi housuhame, Hipolle kaksi hupparia, yksi t-paita ja vanha lasinen kermanekka. Kaikki yhteensä 13 euroa.

Markkinoilta palatessa poikettiin ABC:n kautta, jonka pihassa oli myös kirpputorimyyjiä. Yksi parhaimmista myyntimiehistä oli arviolta viisi vuotias poika, joka halusi myydä Plutonsa Nemille. No Hippo heltyi ja kysyi paljonko Pluto maksaisi. Poika katseli Hippoa ja Nemiä päästä varpaisiin ja totesi, että teille viisi euroa. Kaupat tulivat ja nyt Nemillä on koirakaverikin kotona. Halvalla tuo koira tuli, sillä netistä tutkittuna uutena Pluto maksaa 37-49 euroa. Mukana tulivat kaikki vermeet, harjat ja ruokakipot ja kaupan päälle saatiin vielä pieni koirakirjakin =)





Nyt olohuoneessa kuuluukiin jo miaun lisäksi wuff wuff!

perjantai 17. toukokuuta 2013

Ihanaa KESÄ!

Tänään saatiin nauttia ihanasta helteestä. Turku aloittikin Suomen helteet, vuoden 2013 helleraja rikkoontui puoleltä päivin Turussa 25,2 asteen lämpötilalla. Onnea Turku!

Heti aamusta lähdettiin ulos, kotona käytiin välillä syömässä ja nukkumassa ja taas mentiin ulos. Hippo nauttii siitä ettei Nemiä tarvitse pukea paljon. Ulos lähtemiset menevät nyt kesäkeleillä kivuttomasti. Neitikin nauttii vaunulenkeistä kun ihmeteltävää riittää, mammojen ja pappojen hurmaaminen jatkuu.







Kullalla oli tänään lyhyempi koulupäivä, joten hän ehtikin mainiosti pihaleikkeihin mukaan. Aamulla Nemi itki eteisessä isin perään. Nyyhkytti ja huusi "issssiii" monta kertaa. Riemu  oli katossa kun isi olikin tullut vaunuissa nukuttujen päiväunien jälkeen. Isin tyttö.




Pihaleikit ovat vielä aika rauhallisia, lähinnä keinumista ja hiekkalaatikolla istuskelua ( lue lelujen ja hiekan syömistä).






Huomisten pihatalkoiden jälkeen pääsee Nemi jatkossa myös nurmikolle ryömimään. Kevät tuulien mukana on sen verran roskia kertynyt pihalle, että ne huomenna talkoiden tiimoissa siivotaan pois. Hippo viettää siis aamupäivän haravan kanssa kun isä ja tytär lähtevät vaunulenkille.

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille!


keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Yhä ylös yrittää, imurista tukea saa

Se meni juuri niin kuin Hippo sen arveli. Heti ensimmäisenä päivänä kun Hippo jäi kaksin Nemin kanssa, lähti Nemi nousemaan.

Imuri onkin oiva väline nousemiseen.





Tänään on ollut varsin puuhakas päivä. Heti aamupuuron jälkeen saatettiin Kulta torille, josta hän jatkoi matkaansa koulun penkille. Hippo ja Nemi matkasivat bussilla MLL:n perhekahvilaan.

Nemi on pari kertaa aiemmin käynyt kahvilassa viihtymässä. Se on oikein mieluisa paikka. Tänään  kahvilan pihalla Nemi kiljui kun osasi yhdistää minne ollaan menossa.

Pari tuntia Nemi ryömi ja tutki paikkoja ja leluja ja lopuksi musisoitiin ja laulettiin. Lounas syötiin ja sitten lähdettiin takaisin kohti keskustaa.

Matkan varrella poikettiin SPR:n Kontissa, Nemi nukkui vaunuissa päiväuniansa. Ne unet kestivätkin pari tuntia.

Kotona syötiin välipala ja Kulta palasikin koulusta kotia. Riemu oli suuri kun tyttö näki isänsä. Hetki puuhasteltiin ja sitten otettiin puolen tunnin tirsat.

Iltapäivästä tuli Hipon ystävä kylään ja Nemi kuljui ja pörisi koko ajan. Ilmassa oli todella paljon energiaa. Pää märkänä Nemi viuhtoi menemään, aina välillä pysähtyen rapsuttamaan kissoja.

Untamokin antaa jo Nemin rapsuttaa, eikä välitä pienen ihmisen oudoista rapsutustyyleistä! Lisäksi Untamo nuuhki tänään Nemin naamaa, se oli tytön mielestä oikein hauskaa. Taisi kisun viikset kutittaa. Leo kissa antaa Nemin taputtaa itseään kiltisti, vaikka välillä tytön otteet ovatkin aika hallitsemattomia. Kissa herra vain makaa paikoillaan, kun meno yltyy liikaa lähtee kissa muualle.

Iltapuuron jälkeen vauhtihirmu pääsi kylpyyn ja pian olikin unihiekkaa silmissä ja matka jatkui omaan sänkyyn. Sinne se vauhtihirmu sammui puuhakkaan päivän päätteeksi.


tiistai 14. toukokuuta 2013

Mainokset hyötykäyttöön

Posti kiikuttaa tasaiseen tahtiin kaikkia kirjakerho, kirjaklubi ja sun muita mainoksia Hipon kotiin. Ilmaisjakelu mainokset on torjuttu, mutta osoitteella tulevia mainoksia ei voi välttää.

Lasten oma kirjakerhon mainokset päätyivät sitten saksien alle. Söpöt pikkulinnut, kisut, perhoset ja muut houkutinkuvat leikattiin parempaan talteen.







Hippo leikkelee kaikenlaisia kivoja kuvia lehdistä ja muista materiaaleista ja liimailee niitä Nemin omaan pieneen kirjaan. Kirjassa on ylhäällä tärkeitä päivämääriä ja muita arkisia kuulumisia neidin elämästä. Sivuja koristaa myös valokuvat, kiiltokuvat, tarrat ja muut söpöt pienet asiat.









Tänään Hippo teki ihanan löydön. Hipon oma äiti on kirjoittanut pientä kirjaa, missä on erilaisia loruja ja runoja kiiltokuvien kera. Vihon välissä oli iso pino Hipon keräämiä vanhoja kiiltokuvia! Nyt saa Nemin oma pieni kirja lisää ihania kuvia sivuilleen!


Kiiltokuvien joukosta löytyi lapsuuden ystävän kiiltokuvakin. Sekin on säilynyt ihan sileänä kaikki nämä vuodet!



Onko sinulla tallessa omaa vauvakirjaasi tai muuta vastaavaa?

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Ensimmäinen yökyläily

Lauantaina auto suuntasi kohti Lokalahden mummilaa. Tällä kertaa oli pakattu Nemille enemmän tavaraa mukaan, sillä pikkuinen jäi yön yli hoitoon.

Hippo ja kulta viettivät illan käyden torilla Ratikassa pehmiksillä, elokuvissa katsomassa uuden Evil Dead-elokuvan ja harrastivat sitä armotonta, kaikissa asennoissa tapahtuvaa rauhallista ja leikittelevää, ihanaa ja aistikasta UNTA!




Kerran kulta soitti Nemin kuulumisia ja Hippo kerran kyseli tekstiviestillä Nukkumatin perille pääsimisestä.
Äitienpäivä aamuna Hippo ja kulta lähtivät ajelemaan kohti mummilaa (kauhea ikävä oli!!).

Siellä reipas tyttö leikki olohuoneen lattialla. Neiti oli viihtynyt oikein hyvin, nukkunut, syönyt ja leikkinyt ilman itkuja. Ihanaa! Nemi viihtyy niin hienosti mummilassa, kukapa ei? Kun huomiota saa niin paljon kuin haluaa ja rakkautta leijuu ilmassa koko ajan.

Ensimmäinen äitienpäivä vietettiin mummilassa grillaten ja kahvitellen. Kotimatkalla Nemi leikki iloisesti autossa vajaan tunnin ajan krokotiili lelullansa ja pörisi taukoamatta. Kotona riemu repesi kun tyttö näki kissat, kiljui ja ryömi innolla kohti karvakavereitansa.

Hipon parhaimmat äitienpäivä muistot ovatkin oman ihanan tyttären iloisuus ja vierestä todistettu ihana näky. Pihamme vierestä ajoi amerikanrauta ohitse, jossa pelkääjän paikalla istui noin 70-80 vuotias mamma kukkapuska sylissä ja kasvoilla mitä levein hymy. Autoa ajoi noin 20-25 vuotias miespuolinen tuuttitukka. Mamma oli niin iloisen ja onnellisen näköinen, että Hipolle tuli niin hyvä mieli. Mamma oli varmaan päässyt lapsenlapsensa kanssa äitienpäivä ajelulle, tuolle ilolle mitä se sai aikaan, ei voi hintaa määritellä.

Ehkäpä ensi äitienpäivänä Hippo saa jo pienin kätösin taiteillun pikku taideteoksen rakkaaltaan.

Ihanaa äitienpäivää kaikille!

perjantai 10. toukokuuta 2013

Uusi karvavauvamme Untamo

Keskiviikkona iltana meille saapui uusi asukki, Herra Untamo. Ikää pojalla on arviolta noin neljä ja puoli vuotta.

Ensimmäisenä iltana Untamo luikki sängyn alle piiloon, mistä se ryömi esiin vasta kun Nemi oli nukkunut jonkin aikaa ja oli tarpeeksi rauhallista tulla esille. Tuolloin Untsi teki pienen tutkimusmatkan ja palasi takaisin sängyn alle piiloon.

Yön aikana Untamo oli siirtynyt olohuoneeseen ja aamulla pientä pelotti kovasti, varsinkin Nemi ja neidin erikoiset äännähdykset. Leo yritti kaikkensa, että Untamo tulisi esille. Makoili pinniksen ulkopuolella (Untamo pinniksen alla) sellaisen etäisyyden päässä, ettei Untsi murisisi. Tule kaveri jo esiin, se varmaan mietti. Hienosti kissa herra antoi tilaa toiselle, eikä mennyt liian lähelle pelokasta kaveriansa.






Nyt perjantaina on tapahtunut jo paljon edistystä. Untamo on ollut paljon esillä, kerjännyt rapsutuksia, kissa pojat ovat nuuhkineet ja puskeneet toisiaan, ruokailleet yhtä aikaa ja Nemikin on päässyt Untamoa katselemaan ihan muutamien senttien päähän pieneksi hetkeksi.








Nopeasti on pojat tottuneet toisiinsa, saa nähdä tuleeko heille vielä jotain ongelmia. Toivotaan, että ei, sillä Untamo on tosi mainio kaveri. Jo nimi kertoo, ettei Untamo niminen poika kissa voi olla mikään katujen kolli vaan suloinen karvapallonen, joka kehrää sadepäivinä sylissä =)












Onko sinulla ollut tai on kissoja? Jos on niin kerrothan sen kommentissasi.

tiistai 7. toukokuuta 2013

♥♪♫•*¨*•.¸¸♪♫♥ On räkää tulvillaan, on kaunis kevät sää! ♥♪♫•*¨*•.¸¸♪♫♥

Nemillä on nenän alla Niagaran räkäputous, räkää valuu kuin hanasta. Taittaa uutta hammasta pukata. Eilinen yö menikin noin kymmenellä heräämisellä.

Nemi nukkui aamulenkillä puolen tunnin tirsat, lounaan jälkeen reilun tunnin tirsat ja välipalan jälkeen vaunulenkillä tunnin tirsat. Yö taisi väsyttää pikkuista.



Iltapäivän vaunulenkin aikana Hippo leipoi korvapuusteja. Ja aamun vaunulenkin lomassa Hippo sai Kullalta kukkia, ihanaa!



Ylähengitysteiden limakalvoilla muodostunu valuva lima ei pienen termiitin touhuja haittaa. Sitä vain touhotetaan ja nauretaan kirjaimellisesti räkä poskella.

Aivastaminen on hauskaa, aina aivastuksen jälkeen naureskellaan ja virnistellään. Nenän pyyhkiminen ei ole lainkaan kivaa, silloin tehdään karjumisella ja itsensä jäykäksi puupalikaksi jännittämisellä selväksi, että tämä puuha on ihan hanurista. 

Tuosta tuli Hipolle hauska Nasse Setä video mieleen...




 Kohta 1.43 eteenpäin


Hippo ainakin nauraa tälle, ei tälläistä enään tv:stä varmaan saisi edes näyttää. Kukkahattutädithän pillastuisivat moisesta kielenkäytöstä. Näitä Hippo on lapsuudessaan katsellut, eikä Hiposta ole kriminaalia tullut, ehkä vain hiukan sairaamman puoleisen huumorin ystävä vain ;)


sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Isovanhempien hoitoon voi aina luottaa

Hippo ja kulta eivät paljoa raaskineet olla Nemistä erossa.

Ne kerrat kun Nemi on hoitoon jäänyt, on hoitajina olleet Kullan tai Hipon vanhemmat. Pikkuisen rakkaat isovanhemmat.  Mummit, Pappa ja Vaari ovatkin oivia hoitajia, Nemi saa niin paljon hellyyttä ja hoivaa heiltä, että voi hyvin mielin olla hetken poissa aarteensa luota. ( Varmasti kummitkin hoitaisivat yhtä hienosti, siitä ei ole epäilystä! )

Lauantaina Hippo ja kulta lähtivät piknik-risteilylle M/S Amorellalle ja M/S Viking Gracelle juhlistamaan Lokalahden Mummin täyttäessä pyöreitä. Mukavaa oli, syötiin hyvin ja tutustuttiin uuteen laivaan.




M/S Viking Grace ( Kuva täältä )


Nemin ensimmäinen taideteos annettiin Mummille lahjaksi. Nyt Mummilla onkin kova työ miettiä, kuinka päin taiteilija on teoksensa tarkoittanut ripustettavaksi. Maalina on käytetty suomalaista mustikkaa ja teos on tehty pääosin vasemmalla kädellä.





Kotona maissa oli kaikki mennyt hienosti. Nemi oli ollut koko päivän ihana naurava oma itsensä ja Vaasan Mummi ja Vaari saivatkin nauttia Nemin seurasta koko päivän. Kun Hippo ja Kulta tulivat kotia, oli Nemi jo unten mailla. Siellä pikkuinen nukkui tyytyväisenä kädet ylhäällä.

Aina kun Hipon vanhemmat saapuvat Turkuun on kertynyt aimo satsi tavaraa tulijaisiksi. Nyt Mummi oli ostanut Nemille tutultansa vaatteita, oli bodeja, housuja, paitoja ja mekkoja. Juuri sopivaa vaatetta syksyä varten, päiväkotiin päälle laitettavaksi. Yhtenä upeana löytönä oli Reima Tec:n tekninen haalari. Ei kastu heti polvet vaikka mentäisiin neliveto päällä kostealla nurmella.

Lisäksi Hippo sai muutamia retro purnukoita kokoelmiinsa lisää.

Horoskooppi aiheinen peltipurkki 50-60-luvulta



Sarviksen tarjoiluastia



Kassillinen vaatetta



Ihanat shortsit Nemille kesäksi





Myllymuksujen pallo-mekko





Nemi otti osaa kuvauksiin




Tämä oli vaatteista Hipon lemppari





Ja taas apulainen kuvauksissa mukana




Reima Tec:n haalari


Lisäksi Mummi ja Vaari olivat ostaneet Nemille Kuka ammui?-kirjan. Sitä on tänään "luettu" ahkerasti. Ei edes lehmän ammumis-ääni pelota yhtään.

Kuva lainattu täältä


Muita mainittavia seikkoja! Nemi perjantai iltana huuteli sängystään Äti, äti, äti! Neiti oli herännyt kesken unia ja oli konttausasennossa huutelemassa Hippoa kääntöpuuhiin. Nemi osaa huutaa äitiä, ihanaa!

Lisäksi Mummin ja Vaarin vierailun aikana Nemi on oppinut vilkuttamaan. Nyt sitten vilkutetaan kaikille vastaantulijoille.


Ei voi kuin todeta, että ihana viikonloppu takana.


Ensi viikonloppuna onkin Äitienpäivä. Saa nähä mitä silloin tapahtuu... Tuoko Nemi kermakakku-kaffeet sänkyyn?

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Ensimmäinen sana

Sieltä se tuli, Vapunpäivänä KISS armyn iso t-paita päällä, KISSA! Mahtoiko aiemmin päivällä torilta ostettu kissa vappupallo enteillä tätä?

Tarkemmin kuulostellen, Nemi sanoo sen ttkissa.




MIAAU!

Kaksikko, olisko Nemi tässä 1,5 kk vanhana

Maailman pelottavin vappupallo

Vapputorilla se oli kiva, vaunulenkillä se oli kiva, mutta kotona se oli ilmestys suoraan pahimmasta painajaisesta! Ihan kamala hirvitys, jota pelätään jos sijaitsee liian lähellä.

Se on maailman pelottavin vappupallo!




Joten vappupallo on olohuoneen nurkassa, turvallisen etäisyyden päässä.


Päivällisen jälkeen olisi vielä tarkoitus piipahtaa talotuvassa simalla ja munkilla. Pääsee neiti ihmettelemään talon muita muksuja.