torstai 28. marraskuuta 2013

Pienen termiitin lahja

Hippo ja kulta keksivät helposti Nemin joululahjan.Pienelle neidille tilattiin nyt Brion punainen hella. Tänään päiväkodissa käydyssä VASU-keskutelussakin nousi esille, että Nemin lempileikkejä on kotileikki. Nimenomaan ruoan valmistaminen leikkihellalla. Muihin leikkeihin ei upota niin syvästi kuin kotileikin tohinoihin, kakkosena tulee autoilijasuvun geeneistä johtuen autoleikit...




VASU-keskustelussa muutenkin nousi esiin ne asiat, jotka ovat niin Nemiä itseään. Iloinen lapsi, melkein aina hyvällä tuulella. Mutta silloin kun palaa pinna, niin se palaa, sulake poksahtaa =D Syö hyvin, on utelias ja sosiaalinen. Tanssii omaa söpöä "sheikkaus"tanssiaan, tiputtaa lattille ne ruoat joista ei pidä ja nukkuu noin puolentoista tunnin päiväunia. Eli Nemi on päiväkodissakin juuri sellainen ihanuus kuin kotona.

Nemi on muutenkin viimeaikoina ollut niin hellyyttävä, että oksat pois! Tuossa yhtenä päivänä Hipppo väsyneenä ja nuutuneena töiden jälkeen sai kikatella tytön kanssa ihan kippurassa kun opittiin uusi hauska juttu: Eskimo-tervehdys. Siinä Hippo ja Nemi räkätttivät viimeistää päivää ja Nemikin totesi puolen tunnin naururemakan jälkeen Hipon sylissä halaten "no huh huh oijoi joi".

Lisäksi Zombie-hippa on kiva leikki, siinä Hippo ja Kulta laahustavat öristen riemusta kiljuvaa Nemiä kohtia ja sitten juostaan pienistä kintuista niin lujaa karkuun kuin vain päästään.

Vähälaktoosinen ruokavalio on toiminut loistavasti ja mahanpurut ovat poissa. Yöt on nukuttu vaihdon jälkeen kokonaisina ja tyttö on ollut selvästikkin vielä iloisempi ja puuhakkaampi. Tuo ruokavalion muutos ei nyt paljoa vaikuta ruokaostoksiin, vähälaktoosinen on niin helppo juttu nykypäivänä. Toista se oli vielä 90-luvulla...

Joulu sieltä tulee kolisten, vielä jännätään tuleeko Kullalle jouluksi työvuoroja vai ei. Jos ei tule, suuntaamme Vaasaan jouluksi. Peukut siis pystyyn, että Vaasan Mummi ja Vaari saisi Hipon perheen joulupöytäänsä!

Joten te pienet tontut siellä, jotka mietitte vielä tälle söpölle Neposelle lahjoja, niin kysäskää! Muutama pieni juttu mahtuisi vielä pukinkonttiin ;)

lauantai 23. marraskuuta 2013

Lauantain lipsumisia

Tänään mentiin rennolla otteella, ehkä vähän liiankin, mutta väliäkö tuolla jos joskus on lipsahduksia.

Aamusta kärryteltiin kaupungille ja poikettiin katsomassa VPK:n pihalla olleita paloautoja. Nemi pääsi Kullan kanssa paloauton penkillekkin istuskelemaan. Paloautojen ihailun jälkeen (olimme tunnin etuajassa, aamuvirkut) suuntasimme aamukahville. Nemi oli tietenkin jo aamupuurot syönyt kotona. Sokoksella Nemi sai elämänsä ensimmäisen piparkakun. Se syötiin kokonaan, välillä tarjottiin muille, mutta räkäisesti nauraen se vedettiin pois heti tarjoamisen jälkeen.

Kaupungilla poikettiin paikallisessa "Jesse"-kirppiksessä, josta mukaan tarttui neidille erittäin hyvä kuntoiset Viking Goretex kengät (8 eurolla!) ja vanha retro sadehuppu rattaisiin. Sellainen viitta missä on huppu, aika ihana! Kävelyreitti jatkoi matkaa paikallisen lelukaupan ohitse, josta käytiin ostamassa neidille ihan oikea pallo ( eli pomppu) . Raukka on leikkinyt tähän mennessä Leo-kissan kovalla muovisella herkkupallolla ja omalla vauvapallolla, joka ei pompi kunnolla. Nyt saatiin Nemille kunnon pomppu.





Aamuisen kaupungilla tallustelun tiimoille nukahti neiti rattaisiin istuma-asentoon, eikä suostunut millään nojaamaan taaksepäin. Siinä hän sitten nukkui istuen leuka rinnassa kiinni kotipihaan saakka. Näin pikkujoulun sesonkiaikaan olisi moinen kuljetustyyli hyvinkin näppärä myös aikuisille.

Lounaan jälkeen ei tietenkään enään päiväunet napostelleet, joten pompun kanssa leikittiin välipala-aikaan saakka. Välipalan jälkeen tehtiin historiaa, mentiin autolla (!) kauppaan, oikein kuule Kupittaan Cittariin saakka. Takaisin tulomatkalla tietenkin tuli väsy uudestaan, joten Kulta ajeli pidemmän reitin kotia ja neiti sai nukuttua pidemmät unet.

Kotona päivälliseksi Nemille tarkoitettu kookoskana ei kelvannut. No ei tietenkään kun vanhemmat possuttelivat vieressä ranskalaisilla ja nakeilla (hyi hyi!), joten Nemi söi ensimmäistä kertaa myös jotain epäterveellistä.  Ei kai se harvakseltaan pahaksi ole?

Joten jos tiivistää päivän kahdella eri otoksella saa aika eri mielikuvan siitä:

Versio 1

Kävimme aamusta kaupungilla, kävimme kahvilla ja neiti söi keksiä. Ostimme hänelle pallon lelukaupasta ja nukahti matkalla rattaisiin (koska olimme myöhässä normi aikataulusta). Menimme autolla kauppaan ja nukutimme hänet päiväunille autoon. Päivälliseksi syötimme lapselle ranskalaisia ja nakkeja.

Versio 2

Teimme ihanan aamulenkin, jonka lomassa ihailimme paloautoja ja joimme kupposen kuumaa. Kävimme paikallisessa pienessä lelukaupassa täydentämässä leluarsenaalia. Välipalan jälkeen kävimme ruokaostoksilla ja väsynyt pikkuinen nukahti autoon. Päivällisen söi hyvällä ruokahalulla yhdessä perheensä kanssa saman pöydän äärellä.


Mutta oli versio kumpi tahansa, nukahti tuo onnellinen uuden pompun omistaja tyytyväisenä sänkyynsä. Ja huomenna pompun pomputtelu varmaan jatkuu.


Joten eiköhän nämä lipsumiset välillä ole ihan hyvää vastapainoa rankalle arjelle?


ps. Tämä päivä vähälaktoosisella ruokavaliolla on mennyt loistavasti!

perjantai 22. marraskuuta 2013

Jos tässä olisi ratkaisu

Hipon ja Kullan pikkuisella on ollut pitkän ajan masu sekaisin. On päiviä jolloin se on suht kunnossa, mutta viime aikoina on se enemmän ollut sekaisin kuin kunnossa.

Hippo soitteli eilen neuvolaan ja päädyttiin nyt ensi alkuun kokeilemaan vähälaktoosista ruokavaliota ja jos sillä ei ole vaikutusta niin siirrytään täysin laktoosittomaan. Ja jos se ei ratkaise mitään on vuorossa allergiatestit. Kovasti toivotaan, että vähälaktoosinen olisi ratkaisu.



Alkuajan masuvaivat antoivat vahvoja merkkejä, että jotain allergiaa voi taustalla olla, toivotaan että se olisi tämmöinen helppo.

Aina on jotain, jollei päässä ole vekkiä, eikä korvissa tulehdusta niin sitten rapsuu ripaska. Ja jos ei ole mitään erikoista niin sitten tulee hampaita. =D

torstai 21. marraskuuta 2013

tiistai 19. marraskuuta 2013

Pääpalloja

Tänään iltavuoron jälkeen suuntasi Hippo ostoksille. Nemille piti ostaa paksumpia toppahanskoja tulevia pakkaskelejä varten valmiiksi.

Hanskat löytyivät, samoin uusi kypärämyssy. Mukaan tarttui pari heräteostostakin, nimittäin Lindexiltä pääkallobody, sukat ja farkkulegginssit.





Kuva lainattu täältä
Kuva lainattu täältä

Vitsit, kuinka paljon ihania vaatteita oli tullut valikoimiin. Ymmärrän hyvin, kuinka joltain voi lähteä lapsen vaatteiden ostaminen lapasesta... Siksi Hippo tyytyykin käymään lastenvaateosastoilla mahdollisimman harvoin.

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Kovaan kakkaan tiivistynyt onnellisuus

Vanhemmaksi tultuaan muuttuu onnellisuus-mittarin asteikot. Tänään riemun ja onnellisuuden tunteen aiheutti hyvin jämäkkä ulostemassa vaipassa. Kyllä, kakka se nosti fiiliksen.

Neidillä oli vatsa todella kurjassa kunnossa perjantai iltapäivästä lähtien. Eilen se vasta sekaisin olikin, päivän aikana vaihdettiin noin 15 vaippaa. Ruokakaan ei maistunut, ainoastaan jugurtti ja banaani kelpasi veden ja maidon lisäksi.

Eilen jo mietittiin päivystykseen menoa tälle päivälle, ellei olo ole parantunut. Yö meni ilman kurailuja ja aamupäiväkin meni samoilla kaavoilla.

Iltapäiväisen kaupassa käynnin ja lenkin jälkeen oli vaipassa kauan odotettu kaveri. Herra pökäle, ei mikään Veikko Vesiripuli vaan ehta kiinteä kauan odotettu tyyppi.

Elämän arvot ja suhtautuminen arkeen on muuttunut Hipon elämässä totaalisesti. Kaksi vuotta sitten sunnuntaina en olisi tuntenut onnellisuutta nähdessäni pökäleen. Näin se elämä vie!




Kuivumassa on vielä Veikko Vesiripulin hyökkäyksen kohteeksi jäänyt sohvatyyny. Tässä jälleen yksi syy, miksi lapsiperheeseen ei kannata hankkia sitä kalleinta ja valkoisinta kangassohvaa =D

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Hipon suosikki luonnonkosmetiikka tuotteet ja yksi uutuus kokeiluun

Tässä Hipon suosikit luonnonkosmetiikasta. Nämä toimivat ja ovat hintansa arvoisia. Ja kuten arvata saattaa lähes kaikki löytyvät työpaikan valikoimista...Ei varmaan tulisi näin rohkeasti tutustuttua muuten eri merkkeihin, mutta tämän luokittelen työn hyviksi puoliksi, erottaa hienosti jyvät akanoista ;) Tuotteet, jotka löytyvät työpaikan valikoimista on linkattuina. Ja jos tekee mieli tilata, niin käyttämällä koodia HIPPIS  saa -15% tuotteiden hinnoista pois =)

Alla osa suosikeista, eli WOW-efektin tehneet tuttavuudet



Madaran Syväpuhdistavaahto, ei kuivata atooppista ihoa, vaan puhdistaa hellästi ja tehokkaasti. Luottotuotteena jo parin vuoden ajan.


Ruusuvesi, merkkien välillä Hippo ei ole huomannut suurta eroa. Ennen Melvitaa käytössä oli Flow-kosmetiikan vastaava tuote. Molemmat toimivat hyvin. Hyvä kasvovesi, joka rauhoittaa tehokkaasti kasvojen ihoa ja saa raikkaan fiiliksen. Ruusuvesi siis kehiin, niin johan iho on raikas ja rauhoittunut!


Detrian Natural Arbutin-seerumi rauhoittaa punoittavaa ihoa tehokkaasti ja taistelee ikääntymistä vastaan. Tämä on ns kuuriluonteisena tuotteena käytössä, lähinnä talvisin kun iho on punaisimmillaan.


Virilon Luomukookossaippua niin käsien, vartalon kuin hiustenpesuun. Jättää ihon pehmeäksi ja puhtaaksi. Pesee hiukset hyvin eikä jätä niitä sähköisiksi.


Weledan Kaurashampoo ja Hoitoaine. Aivan todella loistavia tuotteita. Arvokkaita, mutta todella toimivia kuiville ja vaurioituneille hiuksille!


Monte Biancon hammasharja, vaihdettavalla harjaspäällä. Jämäkkä, toimiva ja tuotteen elinkaari on normi hammasharjaa pidempi.


Laveran Beauty Balm 6 in 1-meikkivoide toimii kuivan ihon meikkivoiteena loistavasti, muuta kosteutusta ei iholle aamulla tarvitse laittaa. Kuulemma sekaiholla tuote ei toimi läheskään näin upeasti. Terre d´ Ocin ripsiväri on ihan huippukamaa verrattuna tavisripsareihinkin. Upea tuuheus ja vielä luonnonkosmetiikkaa, ei heti uskoisi! Ja ehdoton huulien kosteuttaja on Naturadon Karite Huulivoide. Näillä kolmella plus puuterilla loihtii jo arkimeikin hyvin. (ei ole siis tapana kilokaupalla laastia meikkiä naamaan ). Hyvä puuteri on vielä etsinnässä, siksi vain tämä kolmikko on näytillä.


Hammastahnana on Cattier Paris Hammastahna Anis, hammaskiven ehkäisyyn. Cattierin hammastahnat ovat fluorittomia ja hyvän makuisia, vaikka ne ovat savipohjaisia. Ei ne ny savelle maistu ;)



Nemin luonnonkosmetiikka tuotteista hyväksi todetut ovat NAOBAYn Suihkushampoo, joka vaahtoaa runsaasti ja on käytössä ihan kylpyvaahtonakin. Vaahtoaa hyvin ja on tuoksultaan mieto.


Toisena suosikkina on samasta sarjasta, todella ihana NAOBAYN vauvaöljy. Imeytyy hyvin ja on niin ihanaa, että Hippokin sitä aina lainailee välillä. Tällä yleensä öljytään pieniä naarmuja ja kuivia polvia pikkuiselta.


Tämä Cattierin Hellävarainen Kasvojen Puhdistumaito tuli tänään talouteen ja pääsee Madaran loputtua testailtavaksi. Saa nähdä syrjäytyykö pitkäaikainen luottotuote ranskalaisen uutuuden tieltä.



 Ja lopuksi haaste josta voi voittaa ylläripylläri-palkinnon!



Tässä suosikkeja listaillessa Hippo huomasi kuinka paljon omistaakaan kosmetiikkaa. Pitäisikö tässä joku päivä kasata kaikki samaan läjään ja ottaa kuva niistä? Olisiko siinä haastetta myös muille lukijoille? Kuinka monta purnukkaa sinulla on? Kuvaan siis KAIKKI kosmetiikat mitä sinun käytöstäsi löytyy, ihan kynsilakanpoistajista aina käsisaippuaan. Kun olet kuvannut omasi linkitä postauksesi kommentteihin. Upeimmalle hamstraajalle luvassa ylläri! Aikaa "Kuinka paljon sinulla on purnukoita"-postauksiin on tämän kuun loppuun saakka! Tuotteet siis saavat olla ihan kosmetiikka, erottelematta luonnonkosmetiikkaa. Kaikki vaan samaan läjään ja räps!

tiistai 12. marraskuuta 2013

KOPS! Byääähhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhhh!

Noin eilen kuului olohuoneesta. Neiti pääsi muksahtamaan tuolilta alas ja lyömään otsansa sangen taidokkaasti. Ensihoitona oli tutti ja pakastemarjapussi. Onneksi selviydyttiin pelkällä itkulla.

Varuiksi soitettiin päivystykseen, josta ohjeiksi saatiin, että tyttöä piti herätellä noin neljän tunnin välein, jotta varmistuisi ettei aivotärähdystä ole tullut. Hoitaja puhelimessa vakuutteli, että lapsilla päät kestävät koviakin kolhuja, toisin kuin meidän aikuisten päät. Yö meni hyvin ja aamulla pinniksestä huikkaili reipas neiti, jolla oli otsassa vain pieni viiru muistona.

Neiti on niin touhukas ja rohkea tapaus, että Hippo veikkaa ettei eilinen jää viimeiseksi kolhuksi. Vauhtia ja luonnetta riittää neidillä takuulla jatkossakin, joten KOPS-ääniä kuuluu tulevaisuudessa.

Tänään oli myös korvakontrolli ja sieltä saatiin terveen paperit, syksyn ajan vaivannut tulehdus oli poissa. Samalla lääkärille mainittiin eilen tulleesta kolhusta ja hän samlla tarkisti, että otsa oli kunnossa. Tuli sekin samalla varmistettua.


Isovanhempien kauhuksi lopuksi vielä kuva kohteesta, joka antoi Nemille tällin otsaan. Tiedetään, tiedetään, olette varoitelleet siitä... :)



lauantai 9. marraskuuta 2013

Rakas joulupukki

Hippo laittoi jo nyt jouluoksan valmiiksi, ei kai haittaa?





Lisäksi toiveissa olisi yksi lahjakin. EXPEDIT hylly, se levein ja mustanruskeana. Hippo ja Kulta voisivat sen avulla tuunata olkkariin pienen makuusopen ja Nemi saisi makuuhuoneen ihan ikiomaksi huoneeksi. Tavallaan olisi samalla Neminkin lahja tuo hylly.



Hipon perheen jäsenet ovat olleet erittäin kilttejä ja jopa söpöjä. Eilen Hippo ja Nemi nauroivat Rautatiepuistossa ihan kippurassa ottaessaan kuvia Nenäpäivä nenien kanssa.












Lisäksi Leo-kissamme voisi toivoa tälläistä näkymää keittiöön.





Siinäpä ne toiveet sinulle Joulupukki.


Ps. Leolle ei tarvi noin paljoa ruokaa tuoda, kaksikin purkkia ja muutama annospussi riittää. Niin ja ne pitää olla kastikkeessa, ei missään hyytelössä. Hyytelö on pahaa!

tiistai 5. marraskuuta 2013

Ärrrrrrsyttääää! Suorastaan v*tuttaa!

Haettiin tuosta viereisestä talosta kolmiota, käytiin katsomassa sitä ja kerrottiin, että oltaisiin kiinnostuneita siitä. Ehtoina oli, että tupakalla poltettu keittiön muovimatto vaihdettaisiin uuteen ja yhden huoneen seinät maalattaisiin, koska niissä oli paljon jälkiä.

Siis sillai, että asunto olisi peruskunnossa, ei muuta. Emme vaatineet tietyn sävysiä maaleja tai muuta, laminaatit pyydettiin tosin, eteiseen ja se nyt ei olisi niin välttämätöntä. Silloin laitoin tälläisen viestin:

"Hei PIIP!


Olimme lauantaina katsomassa asuntoa. Olemme kiinnostuneita asunnosta, mutta muttia on matkassa

- Asunto kaipaa remonttia, yleisilme on pahasti nuhjuinen
 - keittiön muovimatossa ikkunan lähellä reikiä paljon
 - eteisessä muovimatto ja suoraan sen jälkeisessä huoneessa laminaatti, pistää silmään todella pahasti (mutta ei välttämätön korjaus, muovimattokin siis käy meille)
 - pihan puolimmaisen huoneen seinäpinnat huonossa kunnossa
 - lisäksi kuulemma wc:n lattiakaivo menee tukkoon tasaisin väliajoin (vuoden aikana 11-12 kertaa) Kuulostaa pahalta.

.Tiedän, että ehdotatte, että remonttitarpeet saa tarvittaessa, mutta tässä kohtaa remontoiminen on hankalaa. Olemme mieheni kanssa vuorotöissä, toinen tulee, toinen menee menetelmällä ja kun perheessä on pahimmassa termiitti iässä oleva reilu vuoden ikäinen napero. Itse tehty remontti kuulostaa mahdottamalta. Vuorokaudessa ei vain ole tunteja siihen (eikä hermoja ;D )

Mikäli PIIP:llä on tarjota ratkaisua tähän, olemme kiinnostuneita kuulemaan. Jos vaikka kelkassa painaisi fakta, että olemme pian neljän vuoden aikana olleet tunnollisia vuokranmaksajia teillepäin =)

HIPPO

Tänään (3 viikon kuluttua)tuli vastaus sähköpostiin:

"Hei,

Keskustelin tänä aamuna PIIIIP kanssa. Asunnon remonttia ei tulla suorittamaan meidän toimestamme, mutta omatoimiremonttia varten saatte tarvikkeet. Mikäli haluatte käydä tutustumassa asuntoon nyt kun se on tyhjä, tulkaa hakemaan avain asuntoon lainaksi."

Paloi käpy ja vastasin:

"Hei PIIIP!


Kiitos vastauksesta, sitten me emme ole kiinnostuneita asunnosta.

Miksi meidän tulisi itse vaihtaa tupakalla poltettu keittiön muovimatto? Fiksata kuluneet seinät? Ihan kohtuutonta näillä vuokrilla. Talo on vanha, radan toisella puolella uudet, remontoidut ja isommat kolmiot ovat (lisäksi sauna ja lasitettu parveke) ovat halvempia.

Se, että PIIIP ei itse remontoi asuntoja uusille asukkaille on kohtuutonta. Ymmärrrän toki toiveet, että jos haluaa sisutukseen sopivat tietyt värit ovat asia erikseen. Nyt on kyse siis ihan perus fiksailusta, mutta harmi ettei se ole isännöitsijän mielestä tarpeellista.

Tämä siis vahvistaa vain sen, että kun aikaa kuluu,emme voi olla jatkossa PIIIP vuokralaisia, koska haluamme asua samalla alueella, mutta kaksiomme huoneratkuisineen käy pieneksi. On syitä miksi ihmiset asuvat vuokralla, meillä esimerkiksi se, että emme ole remonttitaitoisia ihmisiä, eikä meillä siihen olisi edes aikaakaan.

On aika mälsää kuulla, että neljän vuoden vuokrasuhdekkaan ei isännöitsijälle kelkassa paina yhtään. Se, että olemme maksukykyisiä vuokralaisia ja aktiivisia talotoimikunnan puuhailijoita eikö sekään vaikuta. Näinkö PIIP menettelee?

Todennäköisesti helmikuussa taas vuokrat nousevat, mutta eipä se näy missään muussa.

Toivottavasti löydätte vuokralaiset kolmioon, jotka suostuvat tekemään ilmaisen remontin asunnolle, työhän siinä eniten maksaakin.

HIPPO"




Hermot siis menivät, pitäkööt paskansa. Maalaus vielä menettelisi, mutta kyllä ne nyt vois edes muovimaton vaihtaa, varsinkin kun on tupakan polttamia reikiä täynnä. Periaatteesta en suostu moiseen, en vaikka kuka tahansa tuttu osaisikin muovimattoja asennella. Jossain menee raja. Varsinkin kun korotettuja vuokria on perusteltu sillä, että asuntojen vapautuessa tehdään niihin täysremontti, paskanmarjat sanoo Hippo. MURR!

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Kuulumisia

Kuin ihmeen kaupalla ei Nemillä mennyt vatsa sekaisin viimeisemmästä antibioottikuurista. Koko antibioottikuurin ajan oli käytössä Biolatten Original- L (entinen Biolatte Baby), joka piti vatsan tyytyväisenä.

Kun antibioottikuuri loppui ja vatsa oli kunnossa, niin neiti tekikin jotain mikä sai vatsan kahdeksi päiväksi ihan kunnolla kuralle. Neiti nimittäin tiistaina oli päiväkodin pihassa laittanut turbo-nelivedon päälle ja käynyt sekunnin sadasosassa juomassa kuralätäköstä vettä.  Kovin tyytyväinen oli kuulemma ollut makuun, jälkiseuraamus ei vain ollut kovin kiva. No ainakin vastustuskykyä tulia hankittua.

Pari päivää syötiin todella huonosti, ihan muutamaa lusikallista vain. Mikä on sinänsä outoa, sillä yleensä neiti syö todella hyvin. Vatsassa vain kiersi niin pahasti. Ei kuin uudelleen maitohappobakteerit käyttöön.

Eilen Pyhäinpäivänä alkoi ruoka taas maittamaan, onneksi. Kun korva ja vatsa saatiin kuntoon, alkoi nyt poskihammas tekemään tuloa. Voi reppanaa. Onneksi hammas lähinnä kutittaa, ei ainakaan vielä aiheuta kipuilua.

Eilen kun ikenien kutina hiukan ärsytti olotilaa ja piti keksiä jotain kivaa puuhaa. Menimme makuuhuoneeseen ihmettelemään  kummilta aikoinaan tuliaisena saatua Hello Kittyä, jossa vaihtuu valon väri. Hämärässä huoneessa se oli todella jännä. Nemi hoki "ooh, ooh!"




Tänään aamusta Hippo ja Nemi kävivät kirppiksellä, mukaan tarttui fleece alushaalari ja retro juustokupu.

Paluumatkalla Hippo saikin kokeilla juoksemista retrokärryjen kanssa. Noin 100 metrin päässä ollut vastaantuleva vanhahko naishenkilö kaatui maahan ja löi naamansa asfalttiin. Autot vain ajoivat ohitse. Hippo juoksi rattaiden kanssa naisen luo ja ryhtyi auttamaan naista ylös. Onneksi pahimman kolauksen kärsivät vain naisen silmälasit. Hetken päästä tienviereen pysähtyi auto, josta auttamaan tuli nainen. Ennen tätä oli ohitse ajanut varmaankin noin 30 autoa, jotka eivät edes hidastaneet tai kysyneet tarvitaanko apua. Mikä tätä yhteiskuntaa vaivaa? Kenellä on niin kiire sunnuntaina klo 10.30, ettei voi auttaa hädässäolevaa lähimmäistään? Ei mee jakeluun!

Naisella oli naama pienillä ruhjeilla ja pisti vastaan ambulanssin soittoa. Hippo halusi, että nainen lupaa, että soittaa/ menee lääkäriin jos vähänkin alkaa tuntumaan siltä. Nainen lupasi. Nemi ihmetteli ihan hiljaa vieressä kärryissään tapahtunutta. Hiukan jäi Hipon mieltä vaivaamaan, että eihän naiselle käynyt pahemmin. Mutta ei toista voi väkisin ambulanssiin laittaa jos vakuuttelee olevansa kunnossa. Reippaana ainakin lähti kävelemään ja lupasi pyytää ystävänsä kylään varuiksi. Toivottavasti siis edessä on hänellä vain uusien pokien hankinta.

Tästä välinpitämättömyyden kulttuurista johtuen haluankin haastaa kaikki blogini lukijat kulkemaan tuolla muiden joukossa ihmisinä ,jotka eivät jätä lähimmäistään pulaan. Pysähdy, kysy, auta ja ennenkaikkea VÄLITÄ!